Tapahtumakalenteri
Marraskuu 2014
MaTiKeToPeLaSu
1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
Tietoa muistisairauksista PDF Tulosta

 

Yleisimmät dementiaa aiheuttavat taudit:

Muistihäiriö on yleinen oire. Monet tekijät vaikuttavat eri ikäisten ihmisten kykyyn muistaa asioita ja oppia uutta. Stressi, masennus, suru, runsas alkoholin käyttö, huono ravitsemustila, eräät sairaudet ja lääkkeet ovat esimerkkejä näistä tekijöistä. Osa muistihäiriöistä voidaan tutkimuksin todeta dementiaa aiheuttaviksi.

Dementia on elimellisestä, aivoja rappeuttavasta sairaudesta johtuva oireyhtymä, johon liittyy laaja-alainen toimintojen ja muistin heikkeneminen. Eri sairaudet aiheuttavat erilaisia muistiongelmia ja käytöshäiriöitä.

Muistisairauksiin liittyy muun muassa seuraavia oireita:
  • muistihäiriöt alkaen lähimuistin vaikeuksista -vaikeus muistaa viime aikojen tapahtumia

  • uuden oppiminen heikkenee - uudet asiat eivät jää mieleen ja oppiminen on vaikeaa

  • abstraktin ajattelun vaikeutuminen - sananlaskujen ja vertauksien ymmärtäminen

  • puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus - vaikeus löytää sanoja tai ymmärtää sanallisia ohjeita

  • vaikeus tunnistaa esineitä, käytetään vääriä esineitä väärissä yhteyksissä

  • esineiden ja asioiden nimeämisen vaikeudet - käytetään kiertoilmauksia

  • kätevyyden häiriöt -vaikeuksia pukeutumisessa tai esineiden käytössä

  • ajan ja paikan tunnistamisen vaikeudet -eksyminen

  • mielialan lasku, ahdistuneisuus, - joskus myös levottomuus, aggressiivisuus, vaeltelu


Jokapäiväisessä elämässä muistisairaus voi ilmetä esimerkiksi:

  • vaikeutena muistaa, ymmärtää tai löytää oikeita sanoja

  • toistuvina kysymyksinä samasta asiasta

  • kyvyttömyytenä tunnistaa aikaa tai paikkaa

  • vaikeutena selvitä arkipäivän toiminnoissa

  • persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutoksina

  • opittujen taitojen ja asioiden pyyhkiytymisenä pois mielestä

  • läheisesi on huolissaan tai huolestut itse muistisi heikkenemisestä

  • lähisukulaisen nimi ei muistu enää mieleen useiden tuntien sisällä

  • avaimet ovat kadoksissa lähes päivittäin

  • silmälasit ja käsilaukku ovat usein kateissa

  • autolla ajaessasi joutuu silloin tällöin miettimään, minne on menossa

  • palaa usein kaupasta ilman sitä tavaraa, jota lähti ostamaan

  • ei pysty luettelemaan, keiden kanssa on tänään puhunut puhelimessa

Huomatessasi kyseisiä muutoksia itsessäsi tai läheisessäsi varaa aika omalle lääkärille.

Muistihäiriön syy on aina selvitettävä!

 



Alzheimerin tauti
Alzheimerin tauti on tavallisin dementian aiheuttaja ja sitä sairastaa noin 60-70 % dementiapotilaista. Sairauden syy on tuntematon. Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on muistin ja oppimisen heikkeneminen, mikä näkyy jo taudin varhaisvaiheessa mieleen painamisen heikkenemisenä ja viimeaikaisten tapahtumien unohtamisena. Ajantaju heikkenee, päivät, kuukaudet ja vuodet saattavat sekoittua. Myös paikantaju saattaa hämärtyä. Ajattelu hidastuu, puheessa on vaikeaa löytää sanoja ja puhe juuttuu. Sosiaaliset kyvyt säilyvät pitkään niin, että ulkopuoliset eivät välttämättä edes huomaa sairautta.

 

Alzheimerin tauti -esite 

Verisuoniperäinen muistisairaus
Aivoverenkierron häiriöt ovat toiseksi tavallisimpia dementiaan johtavia tiloja. Sairastuneen kävely vaikeutuu usein jo taudin alkuvaiheessa, tyypillistä ovat lyhyet töpöttelevät askeleet. Ajan ja paikan tajun heikentymistä esiintyy erityisesti yöllä. Puhuminen ja puheen ymmärtäminen hankaloituvat. Muisti ja uuden oppiminen voivat säilyä pitkäänkin. Mieliala saattaa vaihdella hyvin nopeasti ilosta suruun. Sairastunut ihminen on tietoinen omasta tilanteestaan varsin hyvin ja voi kärsiä myös masennuksesta. Ilman uusia häiriöitä hyvä toimintakyky saattaa säilyä pitkäänkin.

Verisuoniperäinen muistisairaus -esite

Lewyn kappale –tauti
Tavallisia oireita ovat vähitellen paheneva liikkeiden jäykkyys ja jähmeys. Sairastuneen vireys saattaa vaihdella, mutta kun hän on vireä, muistikin toimii asianmukaisesti. Tyypillistä sairauden luonteelle ovat yksityiskohtaiset näköharhat, esim. eläimet tai ihmiset. Lewyn kappale -tautia sairastava henkilö on usein "lyhytpinnainen", yllättävät kiukunpuuskat ovat tavallisia. Taustalla voivat olla perussairauden aiheuttama äkkipikaisuus, oman tilanteen ymmärtäminen tai kanssaihmisten ymmärtämätön suhtautuminen.

Lewynkappale tauti -esite

Otsa- Ohimolohkorappeuma
Frontaalisiksi eli otsalohkodementioiksi kutsutaan ryhmää dementoivia sairauksia, jotka vaurioittavat erityisesti aivojen otsalohkoja. Tyypillisiä oireita frontaaliselle dementialle ovat heikentynyt päättelykyky ja persoonallisuuden muutokset. Muisti on kohtalaisesti säilynyt, mutta kyky suunnitelmalliseen toimintaan ja abstraktiin ajatteluun ovat heikentyneet. Puhe on usein ympäripyöreää; puheet ja teot voivat olla seksuaalisesti värittyneitä.

Otsa-Ohimolohkorappeuma -esite 

 

 


 Käypä Hoito

 

Ehkäisy, varhainen taudinmääritys, kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus sekä ehyt hoitopolku avainasemassa
Muistin- ja tiedonkäsittelytaidot ovat edellytys pitkälle työuralle ja itsenäiselle aktiiviselle arjelle. Muistisairauksien ilmaantumiseen  voidaan vaikuttaa ja ongelmien ilmaantuessa jokaisella tulisi olla oikeus varhaiseen taudinmääritykseen. Muistipotilas tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta. Muistisairaudet koskettavat  aina myös läheisiä.

Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias  ilmoittaa muistioireita. Jopa 120 000 henkilöllä muisti ja muu tiedonkäsittelytoiminto on lievästi heikentynyt. Maassamme on 35 000
lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta muistisairauden oireesta kärsivää. Uusia vaikeampia muistisairaustapauksia ilmaantuu vähintään 13 000 vuosittain.

Etenevä muistisairaus on 7 000 – 10 000 työikäisellä suomalaisella.  Itsenäistä arkea ankeuttavat yleisimmät etenevät muistisairaudet, joita ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaus ja nämä yhdessä  (= yhteensä 90 prosenttia muistisairauksia sairastavista). Lisäksi muistisairauksiin kuuluvat Parkinsonin taudin muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti sekä näiden ja Alzheimerin taudin yhdistelmä. Seitsemän  kymmenestä muistisairauksista kärsivistä sairastaa Alzheimerin tautia.

Ehkäisyyn kiinnitettävä enemmän huomiota

Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa jo nuoruudesta alkaen ehkäisemällä tunnettuja vaaratekijöitä. Muistisairauksien vaaratekijöitä ovat ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes, joita kaikkia voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti, mikäli ne todetaan varhain.
Erityisesti verenpaineen hallinta on tärkeää.

Liikunta, henkinen aktiivisuus, terveelliset ravintovalinnat ja päihteiden välttäminen suojaavat muistisairauksilta. Hoitamalla muistisairauksien vaaratekijöitä hoidamme samalla sydän- ja
aivoverisuonitautien vaaratekijöitä.

Oikeus varhaiseen taudinmääritykseen
Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää ja jokaisella muistisairauksia epäilevällä tulisi olla oikeus päästä tutkimuksiin.  Jos potilaalla todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta, mutta diagnoosia ei heti voida tehdä, tulee tilannetta seurata säännöllisesti.

Kaikille etenevistä muistisairauksista kärsiville tehdään aivojen kuvantamistutkimus. Magneettikuvaus muistiohjelmalla on ensisijainen  kuvantamismenetelmä. Selvityksen kulmakiviä ovat oirearvio, muistitestit ja tarvittaessa uudet biologiset merkkitekijät, kuten selkäydin-nestetutkimus ja aivojen muut kuvantamistutkimukset.

Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin,
esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin. Perusterveydenhuollossa muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle.

Tehoavaa hoitoa ja kuntoutusta ehyellä hoitopolulla
Etenevän muistisairauden diagnoosin jälkeen tulee aloittaa viiveettä lääkehoito sairauden kaikissa vaiheissa. Oireenmukaista, tehokkaaksi ja turvalliseksi todettua korvattavaa muistisairauslääkitystä on tarjolla Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin taudin muistisairauteen. Lääkitys on ensiarvoinen Alzheimer-potilailla, joilla on aivoverenkiertosairauden tai Lewyn kappale -taudin lisäpiirteitä.Lievässä vaiheessa lääkityksellä voidaan vakiinnuttaa potilaan tilanne  tai hidastaa oireiden etenemistä. Keskivaikeassa vaiheessa lääkitys auttaa säilyttämään ja parhaimmillaan myös kohentamaan toimintakykyä. Vaikeassa vaiheessa lääkityksellä voidaan helpottaa käytösoireita.

Muistisairauksiin liittyy lähes aina käytösoireita jossain sairauden  vaiheessa. Omaiset ja potilas itsekin saattavat ihmetellä ilman  järkevää syytä ilmaantuvaa masennusta, apatiaa tai persoonallisuuden muutosta. Vaikeimmillaan oireet voivat näyttäytyä näkö- tai  kuuloharhoina, harhaluuloina tai liiallisena ja outona seksuaalisena  aktiivisuutena. Käytösoireet liittyvät psyykkisiä toimintoja säätelevien hermoverkkojen rappeutumiseen. Vaikeimmillaan käytösoireilu estää potilaiden kotihoidon ja uuvuttaa omaisia.  Masennus on tärkein käytösoire, jonka erottaminen muistisairauden muista oireista on vaikeaa, mutta siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lääkehoito on tärkeä osa käytösoireidenkin hoitoa, sen toteutus vaatii kuitenkin erityisosaamista, jotta säästytään haittavaikutuksilta ja tilanteen huononemiselta.

Muisti- ja käytösoireiden lääkitys on vain osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, johon kuuluvat vaaratekijöiden ja  oheissairauksien hoito, mielialan ja käytöshäiriöiden hoito sekä  kokonais-valtainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Muistipotilaalle  laaditaan yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelu- suunnitelma, jota  tarkistetaan säännöllisesti sairauden edetessä. Potilas- ja omais- järjestöllä (Muistiliitto) on tärkeä rooli kuntoutuksen  järjestämisessä myös sairastuneen läheisten tukena.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican,  Suomen Neurologisen yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen  ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen muistisairauksien diagnostiikasta ja
lääkehoidosta. Pohjana on vuonna 2006 ilmestynyt Alzheimerin taudin  diagnostiikkaa ja hoitoa käsitellyt suositus, jota on merkittävästi  laajennettu koskemaan myös muita muistisairauksia. Suositus  potilasversioineen on luettavissa Internetissä osoitteessa
www.kaypahoito.fi

Lisätietoja:
Puheenjohtaja:
Jaana Suhonen, neurologian dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen  MBA,                             neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Jokilaakson sairaala,  Jämsän kaupunki;                                 puh. 040 712 2582, sposti: etunimi.sukunimi (at) jamsa.fi
Kokoava kirjoittaja:
Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri;  Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki; sposti: etunimi.sukunimi (at)  mehilainen.fi

 


 

Ensitietoillan luento: Ensitietoa muistisairauksista - Yleislääketieteen erikoislääkäri,     HAY:n hallituksen jäsen Ari Rosenvall

 

Muisti-iltapäivä 18.4.2013: Kati Juvan luento

 

Kansallinen muistiohjelma 2012 - 2020 - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

 

 

© Helsingin Alzheimer-yhdistys.